Että sattuikin olemaan rusakko tuolla metsäpellolla juuri kun minä menin koirien kanssa sieltä. Onneksi minä näin sen ensin, otin Rokin kiinni ja sanoin Heville 'etsi pupu'! Hevi painatti tuhatta ja sataa pellolle ja kohkasi edestakaisin. Pupu ehti loikkia pellolta metsätielle meidän edelle ja sen verran piiloon ettei Hevi nähnyt sitä mutta pienen odottelun jälkeen jälkikin löytyi.:-) Rokki joutui katselemaan minun vieressäni kuinka Hevi meni kuono maassa pitkin peltoa ja metsätietä. Kun Hevi oli aikansa kirmannut jatkoimme matkaa ja Rokkikin pääsi taas vapaasti juoksemaan. Koko loppumatkan Rokki syöksyili kylkimyyryä heinikkoon ja välillä vaan tassut vilahteli pusikosta kun herra piehtaroi märässä ruohikossa.;-D Oli pakko katsoa välillä taakseen että ei kai kukaan lenkkeilijä kuule kun välillä nauroin ihan ääneen... Juokseminen näytti aika pöhköltä välillä, mutta ainakin toisella oli hauskaa.

Oli jo sen verran hämärää että kuvat ei kauhean hyviä ole mutta kyllä niistä vähän näkee.

Tässä haistellaan pupun jälkiä

Ja välillä pitää katsoa pellolle päin..

Rokilla oli tässä vaiheessa vielä aika tylsää..